Perhekoti Perhon omavalvontasuunnitelma

..

1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palveluntuottaja:

Savitaipaleen Perho Oy Y-tunnus 1949609-3

Hyvinvointialue: Etelä-Karjalan hyvinvointialue Kunnan nimi: Savitaipale

Toimintayksikkö: Perhekoti Perho

Katuosoite: Jäkäläntie 19 as. 1, 54750 Välijoki

Sijaintikunta: Savitaipale

Palvelumuoto; sosiaaliala, yksityinen ammatillinen perhekoti

Asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä:

Lastensuojelun sijaishuoltopalveluiden tarpeessa olevat lapset ja nuoret 0-18 v. 7 paikkaa

Esihenkilö Sani Halmela

Puhelin 0405073660 Sähköposti: perhekoti.perho@gmail.com

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 9.5.2005 Palvelu, johon lupa on myönnetty Ammatillinen perhekotihoito, lastensuojelun jälkihuolto

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sekä perhekotivanhemmat että muu henkilöstö ovat yhdessä laatineet omavalvontasuunnitelman

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa

Sani Halmela p. 0405073660

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelma tarkastetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä keittiössä kansiossa sekä Savitaipaleen Perho Oy:n kotisivuilla osoitteessa www.savitaipaleenperhekodit.net

Laadittu pvm. 31.12.2023 Tarkistettu pvm. 5.9.2024

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Perhekoti Perhon kantavana ajatuksena on tarjota lapsille ja nuorille arkikoti, jossa on hyvä elää, käydä koulua, kasvaa ja kehittyä vastuulliseksi aikuiseksi. Lapset saavat ympärilleen turvallisia aikuisia, jotka auttavat ja tukevat elämän polulla. Lapsen lähiverkosto - perhe, suku ja muut läheiset - säilyvät lapsen elämässä ja lapsi pitää sovitusti yhteyttä heihin.

Perhekotimme toiminta perustuu dialogiseen, kuuntelevaan ja vuorovaikutteiseen kasvatukseen. Lapsen yksilölliset tarpeet ja vahvuudet kartoitetaan jo sijoituksen alkuvaiheessa. Kasvatusideologian pohjana ovat dialogisen kasvatuksen perusteet: hyvän elämän ja itseksi tulemisen ideaalit.

Kasvatussuhde kehkeytyy maailmassa (luonto, yhteiskunta, yhteisö) — siis maailmasuhde on läsnä kasvatuksessa. Kasvattajan ja kasvatettavan erilaiset maailmasuhteet kohtaavat kasvatussuhteessa. Erityisesti kasvatussuhteen alkuvaiheessa kasvattaja on kasvatettavalleen ensisijainen maailmankantaja. Yhteiseen maailmaan (Mitwelt) orientointi on kasvatuksen keskeinen tehtävä. Kasvatus on eettisesti perusteltua vain, jos siinä noudatetaan hyvän elämän ja itseksi tulemisen ideaaleja. Nämä ideaalit voivat toteutua vain dialogisessa kasvatussuhteessa. Funktionaaliset päämäärät ja autoritaarinen kasvatusasenne ovat dialogisuuden ideaalin vastaisia. Dialoginen kasvattaja on ensisijaisesti kasvatettavan maailmasuhteen tulkki, kasvun auttaja, joka ottaa kasvatusteoissaan kasvatettavan näkökulman huomioon.

Lapsen ja nuoren kokemusmaailma asettaa omat haasteensa siihen, kuinka pystymme määrittelemään kunkin lapsen kohdalla hänen kokemuksensa hyvästä lapsuudesta ja nuoruudesta. Arkielämän sietämistä ja arjesta selviämistä omin avuin harjoitellaan jo perhekodissa kasvaessa.

Perhekodissa eletään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Perhekodin käyttämä maalämpö ja vesisähkö ovat päästöttömiä energiamuotoja. Tarkoituksena on lisätä puuta lisälämmön lähteenä sekä investoida tulevaisuudessa aurinkopaneeleihin. Näin myös kiinteät kulut tulevat pysymään kohtuullisina.

Perhekodissa suositaan lähiruokaa ja kotimaista tuotantoa. Omalta kasvimaalta ja lähimetsästä saadaan satoa talven varalle. Lasten kanssa opetellaan elämään lähellä luontoa ja luontoa kunnioittaen. Lapsia opetetaan huolehtimaan eläimistä ja kierrättämään.

Perhekodin arvoihin kuuluvat kristillinen kasvatus: jokainen on arvokas omana itsenään. Yksilöllisyys, toisen kunnioittaminen, turvallinen arki, emotionaalisten tarpeiden tukeminen.

Perhekodille on tärkeää lasten helliminen ja sylissä pitäminen, ja asioista puhuminen.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

Riskienhallinta

Avoin perhekotiyhteisö: yhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa asiakkaat sekä heidän läheiset uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan. Riskinhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi, sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. Turvallinen jokapäiväinen arki on osana riskienhallintaa ja omavalvontaa.

Riskienhallinta on koko perhekotiyhteisön/työntekijöiden vastuulla.

Perhekotivanhemmat vastaavat omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että kaikilla on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Riskienhallinnan ja omavalvontaan kuuluu mm. riskien tunnistaminen, omavalvontasuunnitelma ja pelastussuunnitelma. Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Havaitut asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit ja laatupoikkeamat otetaan heti puheeksi työyhteisössä ja niiden käsittelyyn varataan aikaa. Korjaustoimenpiteet suoritetaan välittömästi.

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvontasuunnitelmaan. Muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä keskustellaan avoimesti työyhteisössä.

Menettelyohjeet ilmoitusvelvollisuudesta (sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain (741/2023) 29 §:n mukainen henkilöstön ilmoitusvelvollisuus)

Perhekodin henkilöstö on velvollinen ilmoittamaan eteenpäin havaitsemansa asiakasturvallisuutta heikentävät epäkohdat sekä raportoimaan asiakasturvallisuutta heikentäneet tapahtumat, vahingot ja vaaratilanteet.

Ilmoituksen tehneeseen tahoon ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Henkilökunta tuo esille havaitsemansa asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit, epäkohdat ja laatupoikkeamat työnohjauksessa, viikkopalavereissa, työyhteisöpäivissä ja yhteisissä toiminnan kehittämispäivissä. Akuuteissa tapauksissa suoraan esihenkilölle. Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.

Perhekodin lapset ja näiden läheiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit, koska kommunikointi on avointa; niitä käsitellään viikoittaisissa perhekokouksissa sekä asiakaspalavereissa lapsen oman sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa. Perhekokoukset ovat koko perhekodin yhteisiä, kerran viikossa iltaruoan päätteeksi pidettyjä kokouksia, joissa lapset saavat tuoda esille omia ehdotuksiaan, mielipiteitään yms. perhekodin yhteisiä asioita koskien. Korjaustoimenpiteisiin ryhdytään aina välittömästi.

Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet kirjataan välittömästi ja raportoidaan suoraan esihenkilölle heti. Tarvittaessa haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne raportoidaan myös muille tahoille. Tapahtumat käydään läpi ja korjaavista asioista tehdään asiakirja ja tiedotetaan henkilökunnalle ja tehdään työntekijän perehdytykseen tarvittavat muutokset. Sovituista muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstön jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Kirjauksia käydään läpi työyhteisön kanssa kuukausittain. Kaikki riskitapahtumat käsitellään heti tilanteen jälkeen, ja käydään läpi, miten tilanne olisi voitu välttää. Aikuiset kirjaavat haittatapahtumat ja tiedottavat niistä tarvittaessa sosiaalityöntekijöille, omaisille ja muille yhteistyötahoille.

5 LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET

Lapsen oman sosiaalityöntekijän, vanhempien sekä sijoitetun lapsen kanssa laaditaan tarvittaessa yhdessä hoito- ja kasvatussuunnitelma, jota päivitetään tapaamisten ja palavereiden yhteydessä tarvittaessa. Suunnitelman päivittäminen on lapsikohtaista. Perhekodin ulkopuolisten työntekijöiden määrä on pieni, ja jokaisen kanssa käydään läpi lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman muutokset ensi tilassa. Lasta kohdellaan kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Lapsen osallistaminen, kokemus kuulluksi tulemisesta ja perhekotiyhteisöön kuulumisesta on meille tärkeää. Lapsen perusoikeuksiin ei kajota. Niihin kuuluvat lapsen oikeus hoivaan ja huolenpitoon, sekä fyysisten että emotionaalisten tarpeiden täyttyminen.

Lapsen itsemääräämisoikeus on tärkeä, hän on oman elämänsä asiantuntija. Lapsen harrastustoiveet pyritään toteuttamaan niissä rajoissa, kuin se on kohtuullisin keinoin mahdollista eikä vaaranna lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Perhekotimme toiminta perustuu dialogiseen, kuuntelevaan ja vuorovaikutteiseen kasvatukseen.

Lapsella on ikätasoisesti oikeus yksityisyyteen. Ikätasoisesti lapsi saa sisustaa huonettaan ja valita vaatteensa. Ikätasoisesti lapsi saa myös tehdä lelu-, karkki- ym. hankintoja saamallaan kuukausirahalla. Kouluikäisillä lapsilla on kännykällään oman sosiaalityöntekijänsä puhelinnumero. Lapselle on kerrottu, että hän voi halutessaan olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä. Lasten kanssa pidämme viikoittain ns. perhekokouksen, jossa jokainen lapsi voi tuoda esiin perhekodin toimintaan liittyviä asioita.

Perhekodilla ei ole oikeutta fyysisiin rajoitustoimenpiteisiin. Perhekodin henkilökunta voi tarvittaessa hätävarjella itseään tai muita lapsia. Kaikista hätävarjelua vaatineista tilanteista raportoidaan viranomaisille, sekä tehdään asiakaskirjaukset. Perhekoti ei hoida väkivaltaisesti oireilevia lapsia ja nuoria. Kännykän käyttöön tai yhteydenpitoon mahdollisesti kohdistuvat rajoitustoimenpiteet neuvotellaan ennen täytäntöönpanoa lapsen sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa.

Hyvä ja asiallinen ihmisten kohtaaminen on perusarvo, josta ei tingitä. Työyhteisössä ei sallita huonoa käytöstä lasta kohtaan. Epäasialliseen käytökseen puututaan työyhteisössä heti toisten taholta. Lapsen kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään työyhteisössä, asiakkaan kanssa ja hänen sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen asioissa kaikki kirjataan ylös hänen asiakirjoihinsa. Sosiaalityöntekijää tiedotetaan ja keskustellaan asiasta.

Vuosittain pyydetään kirjallista palautetta tai suullisesti käydyt palautteet kirjataan ylös ja käydään läpi ensin työyhteisön kesken ja sitten yhteistyökumppaneiden ja lasten kanssa. Viikoittaisissa työyhteisön palavereissa ja noin 6 kuukauden välein asiakaspalavereissa saatu kehittämisehdotukset käydään läpi työyhteisön kehittämispäivässä. Palvelun laatuun tai lapsen saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:

Perhekodin äiti, Sani Halmela, perhekodin vastuuhenkilö, yhtiön toimitusjohtaja. Jäkäläntie 19, 54750 Välijoki

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista:

Helsinki:

Sari Herlevi, Jenni Hannukainen, Ninni Purmonen, Taru Salo ja Teija Tanska. Puhelin neuvonta: 09 310 43355

Kouvola:

Pirkko Haikara
Puh. 040 728 7313

Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Hän on puolueeton henkilö eikä myönnä etuuksia tai tee päätöksiä. Sosiaaliasiamieheen voi olla yhteydessä, jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun sosiaalihuollossa tai tarvitsee neuvoja oikeuksistaan. Sosiaaliasiamiehiin voi olla yhteydessä myös asiakkaiden omaiset ja läheiset sekä sosiaalihuollon asiakkaiden asioissa toimivat henkilöt.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavat, Socom:

Heli Tiusanen p. 044 748 5306

Taija Kuokkanen p. 050 555 8553

Sosiaaliasiavastaavan tehtävänä on

neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä
tiedottaa asiakkaan oikeuksista
toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi
seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle.

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista:

Puh. 09 511 01200

Kuluttajaneuvonnasta asiakas saa kuluttajaoikeudellisissa ongelmissa ohjeita ja neuvontaa sekä sovitteluapua kuluttajien ja yritysten välisiin riitatilanteisiin. Kuluttajaneuvontatyön lähtökohtina ovat kuluttajansuojalaki ja kuluttajansuojaan liittyvä erityislainsäädäntö sekä eri aloja koskevat hyvän toimintatavan ohjeet. Työssään kuluttajaneuvonnan asiantuntijat tukeutuvat kuluttaja-asiamiehen ratkaisuihin ja linjauksiin sekä kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntöön.

Jokaisen kantelun ja valvontapäätöksen jälkeen perhekotiyhteisön työntekijät ja omistajat käyvät palaverin, kuinka kehittää ja parantaa toimintaa, jossa otetaan huomioon paremmin asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden palaute, kantelu tai muistutus.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kuukauden kuluessa muistutuksen vastaanottamisesta. Muistutukset kuitenkin pyritään käsittelemään mahdollisimman pian, ilman viivytyksiä.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Perhekodilla edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä säännöllisellä päivä- ja viikkorytmillä. Jokaiselle lapselle löydetään oma harrastus, joka tukee lapsen kehittymistä. Jokapäiväinen ulkoilu on osa lapsen päiväohjelmaa. Perhekodin ulkopuolisten harrastusten lisäksi perhekoti-isä musisoi lasten kanssa noin kerran viikossa. Musisointihetkissä päätavoite ei ole taitojen kehittymisessä vaan itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa.

Lapsen toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan peilaamalla niitälapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, jota seurataan kuukausittain, tavoitteet päivitetään. Seurataan tavoitteisiin pääsyä ja keskustellaan joka kuukausi niistä tavoitteista asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa.

Perhekodilla tehdään retkiä ja matkoja.

Ravitsemus

Ruoka valmistetaan perhekodilla itse. Arkisin on seuraavat ruoka-ajat:

aamiainen klo 7.30

välipala klo 14.00

päivällinen klo 16.30

Iltapala klo 19.30.

Viikonloppuna lisäksi lounas klo 11.30

Viikonloppuisin ja loma-aikoina ruoka-ajoista joustetaan.

Ruokajuomana tarjotaan pääasiassa vettä, maitoa ja piimää, aamupalalla tuoremehua. Ruoka-ajat joustavat lasten harrastusten ja muiden menojen mukaan. Lisäksi lapset voivat käydä itse tarvittaessa jääkaapilla. Jos aikuinen annostelee ruoan lapsen lautaselle, kysyy hän lapselta, onko sopiva määrä ruokaa lautasella.

Lasten mahdolliset allergiat ja muut ruokarajoitteet otetaan huomioon huolehtimalla siitä, että joka aterialla löytyy jokaiselle lapselle soveltuva ruoka- ja juomavaihtoehto. Lapsen ruokailua seurataan päivittäin ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan keskusteluiden jälkeen.

Hygieniakäytännöt

Lasta opetetaan ikätasoisesti huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapset siivoavat ikätasonsa mukaisesti oman huoneensa ja osallistuvat kerran viikossa yleisten tilojen siivoukseen valitsemalla jonkin siivouskohteen yleisistä tiloista. Henkilöstö siivoaa ja pitää muuten yllä siisteyttä perhekodin yleisissä tiloissa ja tarvittaessa lasten omissa huoneissa. Perhekodin aikuiset vastaavat kaikesta pyykkihuollosta päivittäin ja viikoittain. Lapsi osallistuu pyykkihuoltoon ikätasonsa mukaisesti esimerkiksi tuomalla pyykkikorinsa pyykinpesutilaan tai ripustamalla oman pyykkinsä kuivumaan.

Perhekodin henkilöstölle on kirjalliset ohjeet puhtaanapitoon ja pyykkihuoltoon.

Hygieniayhteyshenkilö on Sani Halmela.

Vakavien infektioiden ja tartuntatautien aikana yleistä hygieniatasoa kohotetaan. Lasta hoitavilla aikuisilla on tarkoituksenmukaiset suojavarusteet. Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviäminen ennaltaehkäistään säännöllisellä käsienpesulla ja yleisellä puhtaudella.

Terveyden- ja sairaanhoito

Perhekodilla lasten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa kunnan terveyskeskuslääkäri yhdessä perhekotivanhempien kanssa. Perhekodille on laadittu lääkehoitosuunnitelma, jonka on tarkistanut yksityinen sairaanhoitaja. Ko. sairaanhoitaja toimii lääkehoidon vastaavana. Kun tulee tarve toteuttaa lääkehoitoa perhekodissa, sosionomi Toni Tolsa tarvittaessa jakaa perhekodilla lääkkeet. Hänellä on lääkkeiden jako-oikeus ja -koulutus.

Rajattu lääkevarasto

Perhekodilla on lääkehoitosuunnitelman mukaisesti rajattu lääkevarasto, jossa lääkkeet jaoteltu lapsikohtaisesti.

Monialainen yhteistyö

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja hänen työparinsa kanssa teemme lapsen asioista suunnitelman, joka kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Perhekotilupia edeltää aina palo- ja terveysviranomaisten tarkastus. Niitä päivitetään tarvittaessa, jos huolta tai riskejä ilmaantuu. Perhekodin tilojen terveellisyyteen liittyvät riskien hallinnassa voimme tarvittaessa jo olemassa olevien käytäntöjen ja yhteistyökumppaneiden lisäksi konsultoida ammattihenkilöstöä ja lisätä perhekodin koulutusta.

Henkilöstö

Perhekodin, sijaishuollon ja lastensuojelutyön kuormittavuus on hyvin tiedossa, siksi koulutus, henkilökunnan ammattitaito ja pätevyys ovat sijalla numero yksi. Emme palkkaa työntekijöitä, jotka eivät sovellu tähän työhön. Ammattitaidottomat kuormittavat muuta henkilökuntaa liikaa. Käytämme aina kun mahdollista samoja sijaisia, jotka ovat jo tietoisia perhekodin asiakkaista ja työn luonteesta

Viikoittainen toiminnanohjaus ja palaverit ylläpitävät henkilöstön voimavaroja ja niissä saattaa tulla esille asioita, joihin puututaan.

Perhekodin toiminnan luonne on sellaista, että molemmat perhekotivanhemmat ja työntekijät pohtivat ajankäyttöä viikoittain. Perhekotivanhemmilla on hoito- ja kasvatustyön ohessa omat vastuunsa mm. yrityksen ja perhekodin hallinnossa.

Muodollisten pätevyysvaatimusten lisäksi edellytämme perhekotiimme rekrytoitavalta työntekijältä ymmärrystä ammatillisen perhekodin luonteesta sekä sensitiivistä ja lämmintä työotetta. Työntekijän oma työhistoria on tärkeä työkalu. Uutta työntekijää varten on tehty perehdytyssuunnitelma. Täydennyskoulutussuunnitelma perhekotivanhemmille vuodelle 2024 sisältää viikoittain tunnin verran etäkoulutusta, noin 30 tuntia vuodessa.

Vakituinen työntekijämme (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) aloitti tammikuussa 2024 sosionomin koulutuksen monimuoto-opintoina.

Työntekijällä on myös ollut kolme palkallista opintopäivää vuodessa.

Toimitilat

Perhekotimme toimii entisessä 420m2 koulurakennuksessa. Kaikki tilat ovat yhdessä tasossa, ei kellaria eikä ullakkoa. Jokaisella lapsella on oma huone. Pienemmät sisarukset voivat joskus asua jaetussa yhteisessä huoneessa. Perhekotivanhemmilla on myös oma makuuhuoneensa, jonne lapset saavat luvan kanssa tulla. Perhekodin yhteisiä tiloja ovat keittiö, olohuone sekä jumppasali. Toimistoon eivät lapset tule kuin erikseen sovittaessa. Perhekodin pihapiirissa on myös puulla lämpiävä sauna, jossa käydään koko perhekodin voimin 1-2 kertaa viikossa. Pihapiiriin kuuluu myös Savitaipaleen Perho Oy:n toinen perhekoti Pikku Perho. Tontilta löytyy mm. jalkapallokenttä, hiekkalaatikko, laavu, trampoliini sekä metsää.

Teknologiset ratkaisut

Perhekodillamme on palovaroitinjärjestelmä keskusyksiköllä, joka sijaitsee työkalukaapissa. Järjestelmä ei ole yhteydessä hätäkeskukseen. Sen kunto tarkistetaan pelastussuunnitelman mukaisesti. Perhekodilla on oma wifi-verkko. Perhekodin henkilöstön sekä lasten käytössä on puhelimia ja tablettitietokoneita tarvittaessa.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Perhekodille on hankittu rekisteröity defibrillaattori, joka sijaitsee eteisen seinällä.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaava on Sani Halmela, perhekodin vastuuhenkilö. P. 0451200122

Toimitilojen riskikartoitus

Keittiö

Keittiössä on teräviä veitsiä, joiden säilytyspaikka on yläkaapissa pikkulasten ulottumattomissa. Keittiössä on sähköhella ja -uuni sekä puuliesi. Lasten kokkailussa on aina aikuinen mukana valvomassa. Tulentekovälineet säilytetään lasten ulottumattomissa. Astianpesuaineet ovat myös lasten ulottumattomissa.

Puuhellaa lämmitettäessä on tarkistettava, että savuhormin pelti on oikeassa asennossa, jottei tule savua ja häkää sisälle. Pelti suljetaan kokonaan vasta kun hiillos on kokonaan loppuun palanut, näin vältytään häkämyrkytyksen vaaralta.

Keittiössä sijaitsee EA-kaappi, missä säilytetään laastareita. Muut ensiaputarvikkeet, kuten suurien verenvuotojen varalla olevat sidostarpeet, palovamman ensiaputarvikkeet sekä silmähuuhde ovat korkean jääkaapin päällä pikkulasten ulottumattomissa, mutta jotka vieraatkin aikuiset löytävät helposti.

Pesuhuoneet ja wc:t

Kuumavesi on teknisessä tilassa säädetty turvalliselle lämpötila-alueelle (50-60 Celsius-astetta), toisaalta palovammojen, mutta myöskin veden saastumisen välttämiseksi. Wc-tilojen ovissa on sellaiset lukot, että ne voi aikuinen tarvittaessa saada auki ulkopuolelta. Pyykinpesuaineet ovat lasten ulottumattomissa.

Työkalukomero

Työkalukomeron ovessa on aivan ylhäällä turvasalpa. Työkaluja lapset voivat käyttää aikuisen valvonnassa.

Liikuntasali

Liikuntasalissa on kiipeilyköysiä, voimistelurenkaat katosta ja puolapuut ym. Korkealta on riski pudota, varsinkin jos lapset kiipeävät yhtä aikaa tai roikkuvat renkaissa pää alaspäin samalla keinuen. Lapsia on ohjeistettu välineiden turvalliseen käyttöön. Turvallisuussyistä lapset eivät käytä liikuntasalia yksin.

Etupiha

Etupiha on iso ja pihan vieritse kulkee autotie, josta haarautuu pihaan kaksi ajokohtaa. Riskitilanne on lasten koulukuljetuksen pihaantulo, jos pihassa juokseva lapsi ei huomaa tulevaa autoa. Lasten pihalla leikkimistä valvotaan ja pääsääntöisesti ohjataankin lapset pysymään pois etupihalta. Lapsia on ohjattu ulkovälineiden ja lelujen turvalliseen käyttöön, esimerkiksi trampoliinilla pompitaan yksi kerrallaan ja polkupyörällä ajetaan aina kypärä päässä.

Autotalli

Autotallissa säilytetään kodinkoneita, ruohonleikkureita, mönkijää ym. Autotalli pidetään lukittuna, ellei aikuinen ole kaiken aikaa paikalla.

Saunat

Kaksion yhteydessä olevassa saunassa on puukiuas. Lapset saavat osallistua saunan lämmitykseen aikuisen seurassa. Tulitikut säilytetään lasten ulottumattomissa. Kiuasta sytytettäessä on tarkistettava, että kiukaan pelti on oikeassa asennossa, jottei savua ja häkää tule sisälle. Pelti voidaan sulkea kokonaan vasta, kun hiillos on kokonaan loppuun palanut, näin vältytään häkämyrkytyksen vaaralta. Puusauna on tilava, saunojilla on riittävästi tilaa kulkea etäällä kiukaasta.

Pikku-Perhossa on sähkösauna. Kiuas on kuuma ja vaarallinen. Saunassa on liikuttava rauhallisesti ja aikuinen valvoo saunomista

Pihan puuvaja

Lapset saavat osallistua puiden kuljetukseen saunalle ja keittiön puulieden tarpeisiin. Kirves ja saha säilytetään lukkojen takana.

Tikapuut

Rakennuksien seinällä on kiinteät tikapuut. Jottei lapset kiipeä tikkaita ylös, aikuinen on ohjeistanut kiipeilyn tikapuille olevan kiellettyä ja valvoo ulkoiluja. Tikapuiden alakorkeus on noin metri.

Tekninen tila

Tekninen tila sijaitsee kaksion yhteydessä. Siellä on talon vesi- ja lämmitysjärjestelmät. Teknisen tilan ovi on aina lukittuna, ellei siellä ole aikuinen. Tekninen tila sijaitsee kahdessa kerroksessa, alempaan kerrokseen vievät rautakierreportaat.

Vesi

Talousvesi tulee koko kiinteistöön omasta rengaskaivosta. Kaivo sijaitsee metsässä noin 150 metrin päässä kiinteistöstä. Kaivon kannessa oleva huoltoluukku on lukittu riippulukolla. Kaivo ympäristöineen ei sijaitse perhekodin tontilla, eikä muutenkaan lasten oleskelualueella. Veden laatu tutkitaan vuosittain. Mikäli siinä havaitaan puutteita, ryhdytään korjaustoimenpiteisiin, kuten kaivon puhdistukseen mahdollisimman pian. Terveysviranomaisen ohjeita ja määräyksiä veden käytön suhteen noudatetaan. Mikäli viranomainen toteaa veden kelpaavan ilman keittämistä vain peseytymiseen, vesi joko keitetään tai sitten käytetään näihin tilanteisiin varattua kaupasta hankittua lähdevesivarantoa.

Sähkö

Perhekotimme sijaitsee alueella, jossa sähköverkko pääsääntöisesti on maan päällä. Mm. myrskyt ja keväisin puista putoilevat lumikuormat monesti tuottavat sähkökatkoja. Katkon seurauksena katkeaa kiinteistöstä myös talousveden tulo, vesipatterilämmitys sekä wifi-verkon toiminta. Katkoihin on varauduttu kaupasta hankitulla lähdevesivarannolla ja wc:issä on varalla huuhteluvedeksi käypää vettä ämpäreissä.

Espoon-asunto

Perhekotivanhemmat omistavat Espoossa ns. kakkosasunnon, joka toimii tarvittaessa väistötilana, mikäli perhekotikiinteistöön kohdistuu pidempiaikainen, asumista ja perhekotitoimintaa merkittävästi haittaava häiriö esim. veden tai sähkön saannissa. Espoon-asunnon lisäksi perhekodin väistötilavaihtoehdoiksi sopivat monet esim. internetissä vuokrattavat majoitukset.

Perhekotitoiminnan muu riskikartoitus

Kotilomat

Lapsella on oikeus turvaan ja huolenpitoon myös ollessaan kotilomilla vanhemmillaan tai muilla lähisukulaisillaan. Tämän oikeuden vaarantuessa on kotilomien mahdollisuutta uudelleenarvioitava. Lapsen sosiaalityöntekijä tekee nämä arvioinnit, mutta perhekodin henkilöstöllä on vastuu tuoda sosiaalityöntekijän tietoon mahdollisia havaitsemiaan epäkohtia kotilomien turvallisuuteen liittyen. Havainnot voivat olla esim. lapsen itsensä tuottamia epäkohtia, kotilomapaikasta tulleita huolta aiheuttavia puheluita tai tekstiviestejä tms. Mikäli perhekoti saa tiedon, että parhaillaan käynnissä olevalla kotilomalla lapsen turvallisuus ja huolenpito on vaarantunut, tulee kotiloma keskeyttää ja lapsi hakea välittömästi takaisin perhekodille. Poishaun toteuttaa pääntöisesti perhekoti, mikäli tilanteeseen ei liity väkivallan uhkaa. Perhekodin soittokännykkä on jatkuvasti perhekotivanhempien tai muun henkilöstön hallussa kuuloetäisyydellä, jotta mahdolliseen toimenpiteitä vaativaan tilanteeseen kotilomalla voidaan reagoida välittömästi. Kotiloman keskeytyksen yhteydessä tehdyt havainnot esim. olosuhteista kotona kirjataan lapsen asiakaskirjauksiin ja tarvittaessa raportoidaan ensi tilassa myös sosiaalityöntekijälle.

Lapsen karkaaminen, luvaton poistuminen

Perhekodilla ei laitosten tavoin ole oikeutta pitää lasta tai nuorta lukkojen takana, eikä viime kädessä oikeutta estää häntä poistumasta omaehtoisesti perhekodilta. Kuitenkin perhekodilla on vastuu lapsesta ja luvattomaan poistumiseen on reagoitava. Poistunutta tai kadonnutta lasta yritetään ensin tavoittaa puhelimitse, soittamalla hänelle itselleen ja, jos on epäilys, että on jonkun kaverinsa seurassa, yritetään tavoitella näitä sekä näiden huoltajia. Mikäli lapseen ei saada yhteyttä, otetaan yhteyttä sekä poliisiin että lapsen sosiaalityöntekijään tai sosiaalipäivystykseen. Perhekoti myös osallistuu lapsen etsintään lähialueilta omien resurssiensa puitteissa. Etsintätoimiin ryhtyminen ei saa liialti häiritä varsinaista perhekotitoimintaa, perhekodilla olevien lasten huolenpito on aina etusijalla.

Lapsen väkivaltainen käytös

Perhekodissa noudatetaan lempeää ja kunnioittavaa lähestymistapaa haastaviin tilanteisiin, jossa lapsen tai nuoren oireilu voi ilmetä esimerkiksi uhkaavana tai väkivaltaisena käytöksenä. Perhekodissa ei käytetä mitään lastensuojelun rajoitustoimenpiteitä vaan keskitytään sen sijaan rauhoittaviin, turvallisiin toimiin, jotka kunnioittavat lapsen tai nuoren tunteita ja oikeuksia. Toimintaperiaatteet tilanteiden hallinnassa:

1. Turvallisuuden varmistaminen

Ensin pyritään varmistamaan, että sekä riehuva lapsi että kaikki muut tilanteessa olevat henkilöt ovat turvassa. Toiset lapset ja paikallaolijat voidaan ohjata omiin huoneisiinsa tai perhekodin muihin tiloihin, jolloin lapsi jää yksin työntekijän kanssa.

2. Lapsen omaehtoinen rauhoittuminen

Jos lapsi ei vaaranna itseään tai muita, hänen annetaan rauhoittua omaan tahtiinsa, ja hänen tilaansa seurataan rauhallisesti. Lapselle tarjotaan mahdollisuus siirtyä omaan huoneeseensa, mikäli hän siihen suostuu.

3. Tilanteen jälkipurku

Eskaloituneen tilanteen jälkeen lapsen kanssa käydään rauhallinen keskustelu, jossa käydään läpi tapahtunut, tehdyt toimet ja niiden syyt. Tämä auttaa lasta ymmärtämään omaa toimintaansa ja saa aikaan oppimiskokemuksen.

4. Työkalujen antaminen tunteiden hallintaan

Lapselle tai nuorelle tarjotaan tukityökaluja aggressioiden hallintaan tulevaisuudessa. Tavoitteena on vahvistaa heidän kykyään hallita tunteitaan turvallisesti ja rakentavasti

Lapsen sairastuminen ja tapaturmat

Perhekodilta löytyvät lapsikohtaiset lääkevarastot sekä ensiapukaappi, joiden turvin lapsi saa perhekodilla normaalia kotihoitoa, esim. pienet haavat, nilkan nyrjähdykset, vilustuminen, kuume, vatsatauti ym. Lapsi ei koskaan mene kuumeisena tai muuten kipeänä päivähoitoon tai kouluun. Vakavammat, kiireelliset tai pitkään jatkuneet vammat, oireet ja vaivat hoidetaan aina julkisen terveydenhuollon palveluissa. Sairastumisten ja tapaturmien ennaltaehkäisy on oleellinen osa lapsen tarvitsemaa huolenpitoa. Lapsen ikätaso huomioiden aikuinen vaikuttaa esim. siihen, että lapsella on ulkoillessaan riittävästi lämmintä päällä. Aiemmin kuvatut toimitilojen riskikartoitukset myöskin huomioivat lapsen turvallisuuden ja loukkaantumisten ehkäisyn.

Lapsen psyykkinen pahoinvointi

Perhekotimme sijaitsee hyvien terveyspalveluiden läheisyydessä. Myös psykiatrisia palveluita saadaan järjestettyä lyhyelläkin ajalla esimerkiksi Lasten ja nuorten talosta Lappeenrannasta. Kouluterveydenhoitaja, kuraattori, erityisopettajat ja muu koulun sekä päiväkodin henkilöstö muodostavat lapsen ja nuoren vointia arjessa monitoroivan verkoston. Lapsen omat puheet pahasta olosta otetaan aina vakavasti. Lasten ja nuorten talon kautta on järjestettävissä mm. yksilöpsykoterapiaa, kiintymyssuhdeterapiaa (lapsi+perhekotivanhempi) sekä psyykkistä hyvinvointia tukevaa lääkitystä. Psyykkisesti oireilevan lapsen oloa tarkkaillaan perhekodilla ja sitä peilataan myös lapsen päivittäiskirjauksissa.

Oppimisen haasteet, nepsy, muut erityishaasteet

Mikäli on aihetta epäillä, että lapsella on neuropsykologisia haasteita esim. ADHD, oppimisvaikeuksia, toiminnanohjauksen haasteita tms., lapsi ohjataan vastaavien palvelujen pariin. Lasten ja nuorten talo, sekä päiväkodin tai koulun erityisopettajat tekevät arviointia lapsen tuen tarpeesta sekä myös osaltaan toteuttavat tarvittavia tukitoimenpiteitä. Perhekodin rooli lapsen arjessa on tässäkin asiassa merkittävä. Lapsen mahdolliset erityishaasteet huomioidaan perhekodilla niin, että lapsi saa arjen toimiin tarvitsemansa avun. Esimerkiksi lapsen tunnesäätelyä ja toiminnanohjausta tuetaan ennakoivasti. Vireystilan säätely huomioidaan siinä, minkälaista toimintaa lapsi missäkin kohdassa päivärytmiä ohjataan tekemään. Fyysinen toiminta toisaalta purkaa energisyyttä, toisaalta lapsi tarvitsee myös rauhoittumista ennen nukkumaanmenoa. Kotiläksyjen ja muiden arjen toimintojen kuormittavuus otetaan huomioon aikuisen vahvemmalla tuella sekä toiminnan tauottamisella ja/tai keventämisellä.

Lapseen kohdistunut kiusaaminen, seksuaalinen häirintä ja väkivalta

Lapsen oikeuksiin kuuluu emotionaalisesti ja fyysisesti turvallinen ympäristö. Perhekodilla ei suvaita minkäänlaista kiusaamista tai väkivaltaa. Oman kehon rajoja opetetaan pienimmillekin lapsille, ja eri kasvuvaiheiden myötä lapsen ymmärrys oman ja toisen kehon kunnioittamisesta ja ns. yksityisalueiden koskemattomuudesta tulee vahvistua lapsen vähitellen laajentaessa elinpiiriään ulkomaailmaan. Ikätasoisesti lapselle kerrotaan tietyistä vaaratekijöistä liittyen esim. sosiaaliseen mediaan ja tuntemattomiin ihmisiin.

8 ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Asiakastyön kirjaaminen

Työntekijän perehdytys asiakaskirjauksien tekoon sisältyy työntekijän perehdytyssuunnitelmaan. Perehdytys tapahtuu ensimmäisten työvuorojen aikana.

Muutokset kirjaamiskäytännöissä käydään henkilöstön kanssa läpi välittömästi. Laki on muuttunut kirjaamisen osalta, näillä näkymin vuonna 2026 tulee asiakaskirjausjärjestelmän liittäminen Kantaan pakolliseksi. Odotamme lisätietoa siitä, mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon perhekodissa oma-kannan käyttöön otossa. Koulutamme perhekodin henkilöstön uusiin kirjaamisohjeisiin saatuamme lisätietoa.

Perhekotivanhemmat sekä perhekodin työntekijät kirjaavat päivittäiskirjauksiin lapsikohtaisesti oleelliset tapahtumat.

Tietosuojavastaava on Ville Liinaharja, 041 5348404. ville.liinaharja@gmail.com

Perhekodissa kaikki lasten/nuorten tiedot säilytetään lukollisessa arkistokaapissa sekä yhdellä tietokoneella salasanan takana. Tällä tavoin pyritään minimoimaan tietoturvan riskit.

Asiakastietojen käsittely

Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Perhekodille on laadittu oma tietosuoja- ja rekisteriseloste, jossa on määritelty, mitä asiakasta koskevia tietoja perhekoti rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet.

9 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Välijoella 12.11.2024

Allekirjoitus ________________________________________

Sani Halmela, perhekotiäiti