Omavalvontasuunnitelma

Kirjoita tekstisi tähän...

SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

SISÄLTÖ


1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT. 1

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN. 2

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET. 2

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO. 4

5 LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET. 5

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA. 7

7 ASIAKASTURVALLISUUS. 10

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN. 11

9 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA. 12


1 PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palveluntuosttaja

Nimi Savitaipaleen Perho Oy

Y-tunnus 1949609-3

Hyvinvointialue Etelä-Karjalan hyvinvointialue

Kunnan nimi Savitaipale

Toimintayksikkö/palvelu

Nimi Perhekoti Perho

Katuosoite Jäkäläntie 19 as. 1

Postinumero 54750 Postitoimipaikka Välijoki

Sijaintikunta yhteystietoineen Savitaipale

Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä

Ammatillinen perhekoti; lapset ja nuoret; 7

Esihenkilö Sani Halmela

Puhelin 0405073660 Sähköposti: perhekoti.perho@gmail.com

Yksityisten palveluntuottajan lupatiedot

Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 9.5.2005

Palvelu, johon lupa on myönnetty Ammatillinen perhekotihoito, lastensuojelun jälkihuolto

2 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN

Sekä perhekotivanhemmat että muu henkilöstö ovat yhdessä laatineet omavalvontasuunnitelman

Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa

Sani Halmela p. 0405073660

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelma tarkastetaan ja päivitetään vähintään kerran vuodessa. Omavalvontasuunnitelma on nähtävillä keittiössä kansiossa sekä Savitaipaleen Perho Oy:n kotisivuilla osoitteessa www.savitaipaleenperhekodit.net

Laadittu pvm. 31.12.2023 Tarkistettu pvm. 31.1.2024

3 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Toiminta-ajatus

Perhekoti Perhon kantavana ajatuksena on tarjota lapsille ja nuorille arkikoti, jossa on hyvä elää, käydä koulua, kasvaa ja kehittyä vastuulliseksi aikuiseksi. Lapset saavat ympärilleen turvallisia aikuisia, jotka auttavat ja tukevat elämän polulla. Lapsen lähiverkosto - perhe, suku ja muut läheiset - säilyvät lapsen elämässä ja lapsi pitää sovitusti yhteyttä heihin.

Perhekotimme toiminta perustuu dialogiseen, kuuntelevaan ja vuorovaikutteiseen kasvatukseen. Lapsen yksilölliset tarpeet ja vahvuudet kartoitetaan jo sijoituksen alkuvaiheessa. Kasvatusideologian pohjana ovat dialogisen kasvatuksen perusteet: hyvän elämän ja itseksi tulemisen ideaalit.

Kasvatussuhde kehkeytyy maailmassa (luonto, yhteiskunta, yhteisö) — siis maailmasuhde on läsnä kasvatuksessa. Kasvattajan ja kasvatettavan erilaiset maailmasuhteet kohtaavat kasvatussuhteessa. Erityisesti kasvatussuhteen alkuvaiheessa kasvattaja on kasvatettavalleen ensisijainen maailmankantaja. Yhteiseen maailmaan (Mitwelt) orientointi on kasvatuksen keskeinen tehtävä. Kasvatus on eettisesti perusteltua vain, jos siinä noudatetaan hyvän elämän ja itseksi tulemisen ideaaleja. Nämä ideaalit voivat toteutua vain dialogisessa kasvatussuhteessa. Funktionaaliset päämäärät ja autoritaarinen kasvatusasenne ovat dialogisuuden ideaalin vastaisia. Dialoginen kasvattaja on ensisijaisesti kasvatettavan maailmasuhteen tulkki, kasvun auttaja, joka ottaa kasvatusteoissaan kasvatettavan näkökulman huomioon.

Lapsen ja nuoren kokemusmaailma asettaa omat haasteensa siihen, kuinka pystymme määrittelemään kunkin lapsen kohdalla hänen kokemuksensa hyvästä lapsuudesta ja nuoruudesta. Arkielämän sietämistä ja arjesta selviämistä omin avuin harjoitellaan jo perhekodissa kasvaessa.

Perhekodissa eletään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Perhekodin käyttämä maalämpö ja vesisähkö ovat päästöttömiä energiamuotoja. Tarkoituksena on lisätä puuta lisälämmön lähteenä sekä investoida tulevaisuudessa aurinkopaneeleihin. Näin myös kiinteät kulut tulevat pysymään kohtuullisina.

Perhekodissa suositaan lähiruokaa ja kotimaista tuotantoa. Omalta kasvimaalta ja lähimetsästä saadaan satoa talven varalle. Lasten kanssa opetellaan elämään lähellä luontoa ja luontoa kunnioittaen. Lapsia opetetaan huolehtimaan eläimistä ja kierrättämään.

Perhekodin arvoihin kuuluvat kristillinen kasvatus: jokainen on arvokas omana itsenään. Yksilöllisyys, toisen kunnioittaminen, turvallinen arki, emotionaalisten tarpeiden tukeminen.

Perhekodille on tärkeää lasten helliminen ja sylissä pitäminen, ja asioista puhuminen.

4 OMAVALVONNAN TOIMEENPANO

RISKIENHALLINTA

Avoin perhekotiyhteisö: yhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa asiakkaat sekä heidän läheiset uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan. Riskinhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi, sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimenpiteiden toteuttaminen. Turvallinen jokapäiväinen arki on osana riskienhallintaa ja omavalvontaa.

Riskinhallinta on koko perhekotiyhteisön/työntekijöiden vastuulla.

Perhekotivanhemmat vastaavat omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä, sekä siitä, että kaikilla on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Riskienhallinnan ja omavalvontaan kuuluu mm. riskien tunnistaminen, omavalvontasuunnitelma ja pelastussuunnitelma. Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Havaitut asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit ja laatupoikkeamat otetaan heti puheeksi työyhteisössä ja niiden käsittelyyn varataan aikaa. Korjaustoimenpiteet suoritetaan välittömästi.

Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvontasuunnitelmaan. Muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä keskustellaan avoimesti työyhteisössä.

Menettelyohjeet ilmoitusvelvollisuudesta: ilmoituksen tehneeseen tahoon ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Henkilökunta tuo esille havaitsemansa asiakasturvallisuuteen kohdistuvat riskit, epäkohdat ja laatupoikkeamat työnohjauksessa, viikkopalavereissa, työyhteisöpäivissä ja yhteisissä toiminnan kehittämispäivissä. Akuuteissa tapauksissa suoraan esihenkilölle. Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle.

Perhekodin lapset ja näiden läheiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit koska kommunikointi on avointa; niitä käsitellään viikoittaisissa perhekokouksissa sekä asiakaspalavereissa lapsen oman sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa. Perhekokoukset ovat koko perhekodin yhteisiä, kerran viikossa iltaruoan päätteeksi pidettyjä kokouksia, joissa lapset saavat tuoda esille omia ehdotuksiaan, mielipiteitään yms. perhekodin yhteisiä asioita koskien. Korjaustoimenpiteisiin ryhdytään aina välittömästi.

Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet kirjataan välittömästi ja raportoidaan suoraan esihenkilölle heti. Tarvittaessa haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne raportoidaan myös muille tahoille. Tapahtumat käydään läpi ja korjaavista asioista tehdään asiakirja ja tiedotetaan henkilökunnalle ja tehdään työntekijän perehdytykseen tarvittavat muutokset. Sovituista muutoksista työskentelyssä ja muista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstön jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Kirjauksia käydään läpi työyhteisön kanssa kuukausittain. Kaikki riskitapahtumat käsitellään heti tilanteen jälkeen, ja käydään läpi, miten tilanne olisi voitu välttää. Aikuiset kirjaavat haittatapahtumat ja tiedottavat niistä tarvittaessa sosiaalityöntekijöille, omaisille ja muille yhteistyötahoille.

5 LAPSEN ASEMA JA OIKEUDET

Lapsen oman sosiaalityöntekijän, vanhempien sekä sijoitetun lapsen kanssa laaditaan tarvittaessa yhdessä hoito- ja kasvatussuunnitelma, jota päivitetään tapaamisten ja palavereiden yhteydessä tarvittaessa. Suunnitelman päivittäminen on lapsikohtaista. Perhekodin ulkopuolisten työntekijöiden määrä on pieni, ja jokaisen kanssa käydään läpi lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman muutokset ensi tilassa. Lasta kohdellaan kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään. Lapsen osallistaminen, kokemus kuulluksi tulemisesta ja perhekotiyhteisöön kuulumisesta on meille tärkeää. Lapsen perusoikeuksiin ei kajota. Niihin kuuluvat lapsen oikeus hoivaan ja huolenpitoon, sekä fyysisten että emotionaalisten tarpeiden täyttyminen.

Lapsen itsemääräämisoikeus on tärkeä, hän on oman elämänsä asiantuntija. Lapsen harrastustoiveet pyritään toteuttamaan niissä rajoissa, kuin se on kohtuullisin keinoin mahdollista eikä vaaranna lapsen terveyttä, kasvua ja kehitystä. Perhekotimme toiminta perustuu dialogiseen, kuuntelevaan ja vuorovaikutteiseen kasvatukseen.

Lapsella on ikätasoisesti oikeus yksityisyyteen. Ikätasoisesti lapsi saa sisustaa huonettaan ja valita vaatteensa. Ikätasoisesti lapsi saa myös tehdä lelu-, karkki- ym. hankintoja saamallaan kuukausirahalla. Kouluikäisillä lapsilla on kännykällään oman sosiaalityöntekijänsä puhelinnumero. Lapselle on kerrottu, että hän voi halutessaan olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä. Lasten kanssa pidämme viikoittain ns. perhekokouksen, jossa jokainen lapsi voi tuoda esiin perhekodin toimintaan liittyviä asioita.

Perhekodilla ei ole oikeutta fyysisiin rajoitustoimenpiteisiin. Perhekodin henkilökunta voi tarvittaessa hätävarjella itseään tai muita lapsia. Kaikista hätävarjelua vaatineista tilanteista raportoidaan viranomaisille sekä tehdään asiakaskirjaukset. Perhekoti ei hoida väkivaltaisesti oireilevia lapsia ja nuoria. Kännykän käyttöön tai yhteydenpitoon mahdollisesti kohdistuvat rajoitustoimenpiteet neuvotellaan ennen täytäntöönpanoa lapsen sosiaalityöntekijän ja vanhempien kanssa.

Hyvä ja asiallinen ihmisten kohtaaminen on perusarvo, josta ei tingitä. Työyhteisössä ei sallita huonoa käytöstä lasta kohtaan. Epäasialliseen käytökseen puututaan työyhteisössä heti toisten taholta. Lapsen kokema epäasiallinen kohtelu, haittatapahtuma tai vaaratilanne käsitellään työyhteisössä, asiakkaan kanssa ja hänen sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsen asioissa kaikki kirjataan ylös hänen asiakirjoihinsa. Sosiaalityöntekijää tiedotetaan ja keskustellaan asiasta.

Vuosittain pyydetään kirjallista palautetta tai suullisesti käydyt palautteet kirjataan ylös ja käydään läpi ensin työyhteisön kesken ja sitten yhteistyökumppaneiden ja lasten kanssa. Viikoittaisissa työyhteisön palavereissa ja noin 6 kuukauden välein asiakaspalavereissa saatu kehittämisehdotukset käydään läpi työyhteisön kehittämispäivässä. Palvelun laatuun tai lapsen saamaan kohteluun tyytymättömällä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa.

Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:

Perhekodin äiti, Sani Halmela, perhekodin vastuuhenkilö, yhtiön toimitusjohtaja. Jäkäläntie 19, 54750 Välijoki

Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista:

Helsinki:

Sari Herlevi, Jenni Hannukainen, Ninni Purmonen, Taru Salo ja Teija Tanska. Puhelinneuvonta: 09 310 43355

Kouvola:

Pirkko Haikara
Puh. 040 728 7313

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista

Puh. 09 511 01200

Jokaisen kantelun ja valvontapäätöksen jälkeen perhekotiyhteisön työntekijät ja omistajat käyvät palaverin, kuinka kehittää ja parantaa toimintaa, jossa otetaan huomioon paremmin asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden palaute, kantelu tai muistutus.

Tavoiteaika muistutusten käsittelylle on kuukauden kuluessa muistutuksen vastaanottamisesta. Muistutukset kuitenkin pyritään käsittelemään mahdollisimman pian, ilman viivytyksiä.

6 PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA

Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta

Perhekodilla edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä säännöllisellä päivä- ja viikkorytmillä. Jokaiselle lapselle löydetään oma harrastus, joka tukee lapsen kehittymistä. Jokapäiväinen ulkoilu on osa lapsen päiväohjelmaa. Perhekodin ulkopuolisten harrastusten lisäksi perhekoti-isä musisoi lasten kanssa noin kerran viikossa. Musisointihetkissä päätavoite ei ole taitojen kehittymisessä vaan itseilmaisussa ja vuorovaikutuksessa.

Lapsen toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan peilaamalla niitälapsen hoito- ja kasvatussuunnitelmaan, jota seurataan kuukausittain, tavoitteet päivitetään. Seurataan tavoitteisiin pääsyä ja keskustellaan joka kuukausi niistä tavoitteista asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa.

Perhekodilla tehdään retkiä ja matkoja.

Ravitsemus

Ruoka valmistetaan perhekodilla itse. Arkisin on seuraavat ruoka-ajat:

aamiainen klo 7.30

välipala klo 14.00

päivällinen klo 16.30

Iltapala klo 19.30.

Ruokajuomana tarjotaan pääasiassa vettä, maitoa ja piimää, aamupalalla tuoremehua. Ruoka-ajat joustavat lasten harrastusten ja muiden menojen mukaan. Lisäksi lapset voivat käydä itse tarvittaessa jääkaapilla.

Lasten mahdolliset allergiat ja muut ruokarajoitteet otetaan huomioon huolehtimalla siitä, että joka aterialla löytyy jokaiselle lapselle soveltuva ruoka- ja juomavaihtoehto. Lapsen ruokailua seurataan päivittäin ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan keskusteluiden jälkeen.

Hygieniakäytännöt

Lasta opetetaan ikätasoisesti huolehtimaan henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapset siivoavat ikätasonsa mukaisesti oman huoneensa sekä yhden itsevalitsemansa siivouskohteen yleisitä tiloista kerran viikossa. Lapset opettelevat kodinsiivoustaitoja kehitystasonsa mukaan. Tarvittaessa aikuiset auttavat. Perhekodin henkilöstö viime kädessä vastaa koko perhekodin viikoittaisesta siivoamisesta. Tarvittaessa ammattisiivooja käy perhekodilla silloin, kun henkilökunta on sairaana tai muualla.

Lapset osallistuvat kerran viikossa ikätasonsa mukaisesti yleisten tilojen siivoukseen valitsemalla jonkin pienen siivouskohteen yleisistä tiloista. Henkilöstö siivoaa ja pitää muuten yllä siisteyttä perhekodin yleisissä tiloissa. Perhekodin aikuiset vastaavat kaikesta pyykkihuollosta päivittäin ja viikoittain. Lapsi osallistuu pyykkihuoltoon ikätasonsa mukaisesti esimerkiksi tuomalla pyykkikorinsa pyykinpesutilaan tai ripustamalla oman pyykkinsä kuivumaan.

Perhekodin henkilöstölle on kirjalliset ohjeet puhtaanapitoon ja pyykkihuoltoon.

Hygieniayhdyshenkilö on Sani Halmela.

Vakavien infektioiden ja tartuntatautien aikana yleistä hygieniatasoa kohotetaan. Lasta hoitavilla aikuisilla on tarkoituksenmukaiset suojavarusteet. Infektioiden ja tarttuvien sairauksien leviäminen ennaltaehkäistään säännöllisellä käsienpesulla ja yleisellä puhtaudella.

Terveyden- ja sairaanhoito

Perhekodilla lasten terveyden- ja sairaanhoidosta vastaa kunnan terveyskeskuslääkäri yhdessä perhekotivanhempien kanssa. Perhekodissa ei toteuteta lääkehoitoa. Mikäli lääkehoitoa annetaan, tehdään myös lääkehoitosuunnitelma. Kun tulee tarve toteuttaa lääkehoitoa perhekodissa, on sosionomi Toni Tolsa tarvittaessa lääkehoidon vastaava. Hänellä on lääkkeiden jako-oikeus ja -koulutus.

Rajattu lääkevarasto

Perhekodilla ei tällä hetkellä ole rajattua lääkevarastoa.

Monialainen yhteistyö

Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja hänen työparinsa kanssa teemme lapsen asioista suunnitelman, joka kirjataan lapsen asiakassuunnitelmaan ja hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

7 ASIAKASTURVALLISUUS

Perhekotilupia edeltää aina palo- ja terveysviranomaisten tarkastus. Niitä päivitetään tarvittaessa, jos huolta tai riskejä ilmaantuu. Perhekodin tilojen terveellisyyteen liittyvät riskien hallinnassa voimme tarvittaessa jo olemassa olevien käytäntöjen ja yhteistyökumppaneiden lisäksi konsultoida ammattihenkilöstöä ja lisätä perhekodin koulutusta.

Henkilöstö

Perhekodin, sijaishuollon ja lastensuojelutyön kuormittavuus on hyvin tiedossa, siksi koulutus, henkilökunnan ammattitaito ja pätevyys ovat sijalla numero yksi. Emme palkkaa työntekijöitä, jotka eivät sovellu tähän työhön. Ammattitaidottomat kuormittavat muuta henkilökuntaa liikaa. Käytämme aina kun mahdollista samoja sijaisia, jotka ovat jo tietoisia perhekodin asiakkaista ja työn luonteesta

Viikoittainen toiminnanohjaus ja palaverit ylläpitävät henkilöstön voimavaroja ja niissä saattaa tulla esille asioita, joihin puututaan.

Perhekodin toiminnan luonne on sellaista, että molemmat perhekotivanhemmat ja työntekijät pohtivat ajankäyttöä viikoittain. Perhekotivanhemmilla on hoito- ja kasvatustyön ohessa omat vastuunsa mm. yrityksen ja perhekodin hallinnossa.

Muodollisten pätevyysvaatimusten lisäksi edellytämme perhekotiimme rekrytoitavalta työntekijältä ymmärrystä ammatillisen perhekodin luonteesta sekä sensitiivistä ja lämmintä työotetta. Työntekijän oma työhistoria on tärkeä työkalu. Uutta työntekijää varten on tehty perehdytyssuunnitelma. Täydennyskoulutussuunnitelma perhekotivanhemmille vuodelle 2024 sisältää viikoittain tunnin verran etäkoulutusta, noin 30 tuntia vuodessa.

Vakituinen työntekijämme (nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja) aloittaa tammikuussa 2024 sosionomin koulutuksen monimuoto-opintoina.

Työntekijällä on myös ollut kolme palkallista opintopäivää vuodessa.

Toimitilat

Perhekotimme toimii entisessä 420m2 koulurakennuksessa. Kaikki tilat ovat yhdessä tasossa, ei kellaria eikä ullakkoa. Jokaisella lapsella on oma huone. Pienemmät sisarukset voivat joskus asua jaetussa yhteisessä huoneessa. Perhekotivanhemmilla on myös oma makuuhuoneensa, jonne lapset saavat luvan kanssa tulla. Perhekodin yhteisiä tiloja ovat keittiö, olohuone sekä jumppasali. Toimistoon eivät lapset tule kuin erikseen sovittaessa. Perhekodin pihapiirissa on myös puulla lämpiävä sauna, jossa käydään koko perhekodin voimin 1-2 kertaa viikossa. Pihapiiriin kuuluu myös Savitaipaleen Perho Oy:n toinen perhekoti Pikku Perho. Tontilla löytyy mm. jalkapallokenttä, hiekkalaatikko sekä metsää.

Teknologiset ratkaisut

Perhekodillamme on palovaroitinjärjestelmä keskusyksiköllä, joka sijaitsee työkalukaapissa. Järjestelmä ei ole yhteydessä hätäkeskukseen. Sen kunto tarkistetaan pelastussuunnitelman mukaisesti. Perhekodilla on oma wifi-verkko. Perhekodin henkilöstön käytössä on puhelimia ja tablettitietokoneita.

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet

Perhekodille on hankittu rekisteröity defibrillaattori, joka sijaitsee eteisen seinällä.

Terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista vastaava on Sani Halmela, perhekodin vastuuhenkilö. P. 0451200122

8 ASIAKAS- JA POTILASTIETOJEN KÄSITTELY JA KIRJAAMINEN

Asiakastyön kirjaaminen

Työntekijän perehdytys asiakaskirjauksien tekoon sisältyy työntekijän perehdytyssuunnitelmaan. Perehdytys tapahtuu ensimmäisten työvuorojen aikana.

Muutokset kirjaamiskäytännöissä käydään henkilöstön kanssa läpi välittömästi. Laki muuttuu jatkuvasti kirjaamisen osalta, vuonna 2024 tulee Oma Kanta pakolliseksi. Odotamme lisätietoa siitä, mitä kaikkea täytyy ottaa huomioon perhekodissa oma-kannan käyttöön otossa. Koulutamme perhekodin henkilöstön uusiin kirjaamisohjeisiin saatuamme lisätietoa.

Perhekotivanhemmat sekä perhekodin työntekijät kirjaavat päivittäin saman päivän oleelliset tapahtumat.

Tietosuojavastaava on Ville Liinaharja, 041 5348404. ville.liinaharja@gmail.com

Perhekodissa kaikki lasten/nuorten tiedot säilytetään lukollisessa arkistokaapissa sekä yhdellä tietokoneella salasanan takana. Tällä tavoin pyritään minimoimaan tietoturvan riskit.

ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY

Sosiaalihuollon asiakastietojen salassapidosta ja luovuttamisesta säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Perhekodille on laadittu oma tietosuoja- ja rekisteriseloste, jossa on määritelty, mitä asiakasta koskevia tietoja perhekoti rekisteriin tallentaa, mihin niitä käytetään ja minne tietoja säännönmukaisesti luovutetaan sekä tietojen suojauksen periaatteet

9 OMAVALVONTASUUNNITELMAN SEURANTA

Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

Omavalvontasuunnitelman hyväksyy ja vahvistaa toimintayksikön vastaava johtaja.

Välijoella 31.01.2024

Allekirjoitus ________________________________________

Sani Halmela, perhekotiäiti